Se on sitten 13 päivä ja perjantai.. ja ensimmäinen vapaa lyhennetystä työviikosta.
Minulle tuo 13 päivä on aina ollut onnenpäivä..edesmenneet mummuni ja isäni olivat
syntyneet 13 pv ja minun rakas aviomies on syntynyt 13 pv..niin ei sitä voi sanoa
huonon onnen päiväksi. Vai...
Toisekseen minulla on tämän ensimmäinen vapaa kanssa ollut jostakin kumman
syystä pieni "kriisinpoikanen". Huono omatunto meinaa ottaa minusta valtaa..olenhan
aina ollut ns. koko viikon työläinen. Olen tsempannut itseäni, että tätähän
olen halunnut..enempi vapaata ja tekemisen iloa omiin harrastuksiini. Olen ihan
hölmö, kun tunnen huonoa omaatuntoa töiden tekemättömyydestä.
Oma äitini aina painotti niin kovasti työntekemistä sekä sitä, että kun on saanut töitä
niin niistä ei saa valittaa eikä vikistä...melkein kuulen hänen äänensä nuhtelemassa
minua:). Olen miettinyt sitäkin miten omien vanhempien neuvot ja sanomiset
ovat piintyneet syvälle sisinpään ja nousevat vieläkin ohjeistamaan elämää näin
vanhempanakin. Nyt on aika lopettaa vikinät ja alkaa suunnittelemaan mitä
kaikkea kivaa voin nyt tehdä.
Esittelen nyt sitten pikkuisen joululahjan
Pupu pirteä!
Lahjansaajakin on pirteä pikku-neiti ja kohta 3 kk:n ikäinen.
Oikein hyvää perjantaita ja 13 päivää sinulle.
Kiitos vierailustasi ja kivoista kommenteistasi.
Tervetuloa uudelleen!
Kommentit